Pajulahden tarina

Pajulahden historiassa eletään jo yhdeksättä vuosikymmentä. Vanhat nastolalaiset kutsuivat jo 1900-luvun alussa pajurantaista lahdenpoukamaa Pajulahdeksi. Itse urheiluopiston perustamisen ajankohtana voidaan pitää toukokuun 21. päivää 1929, jolloin Työväen Urheiluliiton liittotoimikunta antoi valtuudet ostaa kiinteistön liiton naistoimi- kunnalle voimistelu- ja urheilukotia varten. Terveellisestä ilmastostaan tunnettu Nastola oli tuohon aikaan noin 6000 asukkaan kunta, jonka pääelinkeino oli maatalous sekä kunnassa oli lankarullatehdas ja keuhkotautiparantola.

Pajulahden rakenteelliseen kehitykseen ovat vaikuttaneet monet poliittiset tahot; mm.Urho Kekkonen on ollut äänestämässä uuden voimistelusalin rakentamisen puolesta 1930-luvulla. Voimistelusalin yhteyteen 1937 valmistui lisää majoitustilaa sekä opetuksen kannalta tärkeä luentosali. Ympärivuotiseen toimintaan tähdänneeseen Pajulahteen oli vuoteen 1949 mennessä rakennettu asuntosiipi, näyttämö, toimistotiloja, voimailusali ja rantasauna. 1950-luvulla valmistui urheilukenttä, henkilökunnan asuinrakennukset sekä maapohjahalli eli nykyinen Nikula-halli. 1970-luvun isoin hanke oli uusi päärakennus, johon sisältyi palloiluhalli, uinnin opetusallas ja voimailu-, opetus-, hallinto- sekä toimistotiloja. Vuonna 1988 valmistui päärakennuksen jatko-osa, johon tulivat mm. auditorio, vastaanottotilat, kirjasto ja lisää toimistotiloja. Samana vuonna avattiin myös uusi tennishalli. Vuonna 1997 luistimet iskivät uuden jäähallin jään pintaan ja 1999 pulahdettiin uimahalliin. 2010 avautunut, yli 11 000 neliöinen, Pajulahti Halli palvelee kymmenien eri lajien edustajia. Hotellimajoitus kasvoi vahvasti 2000-luvun alkupuolella, ja täysin esteetön hotelli Kalliopaju avattiin vuonna 2015.