Paraurheilun organisoituminen ja tila Suomessa 2024 - Liikuntakeskus Pajulahti

Vain verkossa – Tee majoitusvaraus viikolle 43 ja säästä jopa -20%! Varaa tästä.

Paraurheilun organisoituminen ja tila Suomessa 2024

13.9.2024 | Uutiset

EPYG-kilpailussa naisratakelaaja on radalla kelaamassa pyörätuolissa

Torstaina 12.9.2024 julkaistiin Paraurheilun organisoituminen ja tila Suomessa -arvioinnin tulokset. Tilaisuus järjestettiin Olympiastadionilla ja näytettiin suorana Yle Areenasta (katso lähetys). Tulosten julkaisemisen lisäksi keskusteltiin huippuasiantuntijoiden kanssa paraurheilun tilasta, kehittämistarpeista ja tulevaisuudesta Suomessa. Arvionti oli esillä myös Radio Suomen Urheiluillassa (kuuntele podcast).

Arvioinnin käynnisti valtion liikuntaneuvosto, ja sen toteutuksesta on vastannut Liikuntakeskus Pajulahti. Tilaisuudessa oli puhumassa Pajulahdesta toimitusjohtaja Tero Kuorikoski, asiantuntija Virpi Remahl ja tutkimus- ja hankekoordinaattori Heini Wennman. Pajulahti-teamin apurahaurheilija, parapingispelaaja Aino Tapola osallistui paneeliin keskustelemaan paraurheilijoiden kohtaamista haasteista.

Paraurheilun organisoituminen ja tila Suomessa 2024 -arvioinnin infograafi
Infograafi paraurheilun organisoitumisesta ja nykytilasta Suomessa. Katso infograafi pdf-tiedostona.

Valtion liikuntaneuvoston tilaamassa ja Liikuntakeskus Pajulahden toteuttamassa arvioinnissa luotiin kattava kokonaiskuva paraurheilun rakenteista ja organisoitumisesta Suomessa, sekä arvioitiin järjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta. Arviointiin sisältyi myös selvitys lajiliittointegraation nykytilasta, eli siitä, miten hyvin paraurheilu on integroitu eri lajiliittojen toimintaan.

Valtion liikuntabudjetista kohdistuu paraurheiluun vuosittain arvioilta 2,6-2,9 miljoonaa euroa. Arviointiin osallistuneista lajiliitoista yli puolella paraurheilun budjetti on vähemmän kuin 10 000 euroa vuodessa.

Paraurheilun arvioinnissa todetaan aseman ja arvostuksen parantuneen viimeisten 15 vuoden aikana, mutta paraurheilu kamppailee yhä olemassaolon oikeutuksesta ja asemasta eri organisaatioissa. Johtaminen on epäselvää, ja kansainväliseen vertailuun nähden taloudelliset ja osaamisresurssit ovat riitämättömiä. Suomessa on noin 700 kansainvälisen ja 2000 kansallisen tason paraurheilijaa, mutta mitalimäärät ovat laskeneet, ja uusia huippu-urheilijoita tarvitaan. Paraurheilu näkyy vain harvojen lajiliittojen strategioissa, ja useissa tapauksissa tavoitteet ovat kunnianhimottomia ilman merkittäviä taloudellisia panostuksia. Luottamustehtävissä on vain vähän paraurheilijoita. Onnistuneita integraatioita löytyy esimerkiksi Suomen palloliitosta ja Suomen ratsastajainliitosta.

Paraurheilun organisoituminen ja tila Suomessa 2024 -arvioinnin tulokset pohjautuvat haastatteluihin ja kyselyihin, joiden avulla on kuultu laaja joukko keskeisten valtakunnallisten organisaatioiden ja lajiliittojen edustajia, paraurheilijoita ja -valmentajia sekä urheiluakatemioita.