Kuntotestaus

Pajulahden kuntotestaus kaikentasoisille: olet sitten huippu-urheilija tai arkiliikkuja, yksilölajin tai joukkuelajin harrastaja, meiltä löytyy sinulle sopiva kuntotesti. Testauspalvelumme on jaettu kolmen alueeseen: kestävyystestaus, voima- ja nopeustestaus ja terveyskuntotestaus.

Kestävyystestaus

Kuntotestaus käynnissä Pajulahden Testausasemalla. Mies juoksee juoksumatolla maski kasvoilla.

Kestävyystestaus on talomme kahden liikuntafysiologin Juha Sorviston ja Ibai Mendian vastuulla, ja testimenetelmät ovat yleensä maksimaalisia suoria tai epäsuoria testejä laktaattiseurannalla. Asiakkaamme ovat yleensä joko urheilijoita tai tavoitteellisia kilpakuntoilijoita, jotka tulevat hakemaan tietoa sopivista syke- ja kestävyysharjoittelutasoista, maksimaalisesta hapenottokyvystä, suorituksen taloudellisuudesta ja/tai hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihdunnasta.

Tarjolla on erilaisia kestävyyskuntoa mittaavia testejä, joiden avulla voit kehittää harjoittelusi laatua. Ota yhteyttä meihin, niin autamme valitsemaan juuri sinun tavoitteisiisi sopivan testin.

AUKIOLO: Kestävyystestauspalvelumme pyörii arkisin klo 8:30 – 16:00 välissä. Arkisin klo 16:00 jälkeen, sekä lauantaisin palvelemme ainoastaan suuria ryhmiä. Sunnuntaisin ei tarjota kestävyystestausta.

Mikä on kestävyystestauksen idea?

Kestävyystestauksen tarkoitus on yleensä ensisijaisesti kartoittaa kestävyyskunnon taso, mutta se mahdollistaa myös kestävyyskunnon muutosten seuraamisen ja harjoittelun suunnittelun testin tulosten pohjalta. Kuntotestillä testattava voi selvittää kestävyyden maksimaalisen tason lisäksi fysiologiset kynnystasot, jotka mahdollistavat harjoitustasojen määrittämisen joko sykkeenä tai vauhtina/tehona. Harjoitusalueiden avulla testattava voi kohdentaa harjoitteluaan entistä tarkemmaksi ja tarkoitusperäisemmäksi, jolloin itse harjoittelusta voi muodostua entistä laadukkaampaa ja tehokkaampaa. Harjoitusalueiden avulla voidaan myös vähentää ylirasituksen riskiä välttämällä liian korkeaa intensiteettiä harjoittelussa. Tämä parantaa pidemmällä aikavälillä harjoittelun turvallisuutta ja harjoittelun jatkuvuutta, mikä edesauttaa pitkäjänteistä ominaisuuksien kehittymistä. Tässä testausta voidaan käyttää hyväksi monilla tavoin.

  1. Kestävyystesti kerran vuodessa nähdäkseen tapahtuuko kehitystä vuositasolla, jolloin testi olisi tärkeä suorittaa samaan vuodenaikaan, jolloin harjoittelu on ollut mahdollisimman samanlaista ennen testiä. Eroja luonnollisesti syntyy, ajoittuuko testi harjoituskauden alkuun juuri ylimenokauden päälle vs. kilpailuun valmistavan harjoitusjakson päälle. Testiä ei tällöinkään kannata ajoittaa heti lepojakson tai ylimenokauden päälle, vaan on järkevää ottaa helppo kehitys kevyellä harjoittelulla pois alta – kevyttä harjoittelua alle väh. 3 – 4 viikkoa.
  2. Kestävyystestillä seurataan harjoituskauden ja -vuoden sisällä kestävyysominaisuuksissa tapahtuneita muutoksia ajoittamalla testaus ennen halutun jakson alkamista, ja toistamalla seurantatesti noin 2 – 4 kk ensimmäisen testin jälkeen. Vuositasolla kunnon kehittymistä voidaan siten seurata noin 2 – 3 kertaa, milloin päästään harjoittelujakson aiheuttamien vasteiden muutoksiin kestävyyssuorituksessa tarkemmin kiinni. Mitä pidempi aika on eri testien välillä, sitä herkemmin monella eri muuttujalla on vaikutuksensa kestävyyskuntoon tai itse suorituskykyyn.

Liittyykö testaukseen terveysriskejä?

Rasitukseen voi liittyä myös terveysriskejä, joiden välttämiseksi meillä on käytössä eri turvallisuustoimenpiteitä. Laadukas testaus lähtee asiakkaan tavoitteiden ja terveysriskien kartoituksesta, missä asiakas luokitellaan terveystietojen perusteella matalan-, kohtalaisen- tai korkean kategorian riskiryhmiin. Tutustu seuraavassa osiossa terveysvaatimuksiimme selvittääksesi, mihin riskiluokituksen kuulut, ja millä ehdoilla voit osallistua kestävyystesteihimme. Tietyillä riskitekijöillä, oireilla tai sairauksilla suosittelemme tai jopa edellytämme lääkärintarkastusta turvallisen testaamisen takaamiseksi.

Testaushenkilöstöömme asiantuntemus on myös tärkeä osa testausturvallisuutta. Kestävyystestauksessa toimii kaksi liikuntafysiologia (LiTM, Jyväskylän yliopisto) ja kaikki testaajamme käyvät ensiapukoulutuksissa säännöllisesti ja ovat koulutettu tunnistaman testin keskeyttämisen syitä. Testattavalle annetaan ohjeistus testin lopettamiseen kesken testin, jos rasitukseen kuulumattomia oireita ilmenee testin aikana. Testaajat voivat myös pysäyttää kuormituksen kesken, jos fysiologisssa vasteissa on poikkeavaa ilmentymistä.

Kaikkien testaustilojemme läheisyydessä on ensiapupiste ja defibrillaattori. Lisäksi mittauskalustollamme seuraamme eri fysiologisia muuttujia, joiden avulla voidaan huomata mahdollinen ongelmatilanne jo alkuvaiheessa. Mitä enemmän muuttujia seurataan, sitä paremman kuvan elimistön toiminnasta saadaan, mikä omalta osaltaan lisää turvallisuutta. Alla olevassa taulukossa on vedetty yhteen, mitkä eri muuttujat ovat mukana eri testeissämme.

TURVALLISUUS-MUUTTUJATSuora maksimaalisen hapenottokyvyn testiKynnystesti (juoksu, pyöräily, sauvakävely)Uimareiden kynnystestiTasotesti
Jatkuva reaaliaikainen sykeseuranta
Jatkuva tallentava sykeseuranta
Laktaattipitoisuus
Koettu rasitustaso (Borgin RPE-taulukko)
Hengityskaasut

Olenko terveystietoni valossa testikelpoinen?

Terveysvaatimukset kestävyystesteihimme perustuvat Fyysisen kunnon mittaaminen -kirjan* linjauksiin, jossa testattava luokitellaan matalaan, kohtalaiseen tai korkeaan riskiluokkaan. Riskiluokituksesta riippuen arvioidaan asiakkaan kyvykkyyttä kuntotesteihimme.

*Keskinen, Häkkinen & Kallinen. 2018. Fyysisen kunnon mittaaminen – käsi- ja oppikirja kuntotestaajille. Liikuntatieteellinen Seura ry.

Kuntotestaus – riskiluokitus:

Matala riskiKohtalainen riskiKorkea riski
Henkilöt, joilla ei ole sydämen tai verenkiertoelinten*, hengityselinten** tai aineenvaihdunnan*** sairauksia eikä oireita****. Lisäksi heillä on enintään yksi sepelvaltimotaudin riskitekijä (ks. taulukko alla).Henkilöt, joilla ei ole sydämen tai verenkiertoelinten*, hengityselinten** tai aineenvaihdunnan*** sairauksia eikä oireita****, mutta joilla on kaksi tai useampi sepelvaltimotaudin riskitekijä (ks. taulukko alla). Henkilöt, joilla on yksi tai useampi sydämen tai verenkiertoelinten*, hengityselinten** tai aineenvaihdunnan*** sairaus tai oire****. 

*sydänsairaus, ääreisverisuonten, tai aivoverisuonten sairaus.

**krooninen keuhkoahtaumatauti, keuhkoastma (ei lääkityksellä hallinnassa), keuhkojen välikudoksen sairaus, kystinen fibroosi.

***diabetes (tyyppi 1 tai 2) tai kilpirauhasen tai munuaisten sairaus.

****rintakipu tai hengenahdistus levossa tai kevyessä rasituksessa, huimaus, pyörtyminen, sydämen rytmihäiriötuntemukset etenkin ruumiillisen rasituksen yhteydessä.

Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä:

RiskitekijäLuokittelu
IkäMiehet > 45 v, naiset > 55 v.
Lähisuvun sairaushistoriaSydänveritulppa, sydämen sepelvaltimoiden toimenpide tai äkkikuolema ennen 55 v ikää miespuolisilla ensimmäisen asteen sukulaisilla (isä, veli, poika) tai ennen 65 v ikää naispuolisilla ensimmäisen asteen sukulaisilla (äiti, sisko, tytär).
TupakointiAktiivinen tupakointi tai lopettanut sen viimeisen 6 kk aikana tai altistunut pitkällä aikavälillä tupakansavulle omassa elin-/työympäristössä.
VerenpaineSystolinen verenpaine > 140 mmHg ja/tai diastolinen > 90 mmHg, jotka varmistettu vähintään kahdella eri mittauskerralla. Lääkehoidossa oleva kohonnut verenpaine.
Korkea veren kolesterolipitoisuus*LDL- kolesteroli > 3,4 mmol/l tai HDL-kolesteroli < 1,0 mmol/l tai kolesterolilääkityksen alaisena oleva tutkittava. Jos vain kokonaiskolesteroli on käytettävissä, sen arvo > 5,2 mmol/l.
Diabeteksen esiaste**Verensokerin paastoarvo on > 5,6 mmol/l ja < 6,9 mmol/l. Sokerirasituskokeessa 2 t glukoosiarvo > 7,8 mmol/l ja < 11,0 kahdella eri mittauskerralla.
LihavuusKehon painoindeksi > 30, tai vyötärön ympärys > 102 cm miehillä ja > 88 cm naisilla.
Liikunnan puuteHenkilöt, jotka ovat liikkuneet vähemmän kuin 30 min kohtalaisen kuormittava liikunta*** alle 3 päivänä viikossa ja vähemmän kuin 3 kk:n ajan.

*Jos veren HDL-kolesterolipitoisuus on korkea (>  1,6 mmol/l), riskitekijöistä voidaan vähentää yksi tekijä (ns. negatiivinen riskitekijä eli riskiä alentava tekijä).

**Jos riskitekijän olemassaolo tai poissaolo on epävarma tai tiedot puuttuvat, riskitekijä voidaan laskea mukaan paitsi diabeteksen esiaste, joka lasketaan mukaan yli 45 vuotiailla, erityisesti jos BMI on > 25 ja niillä alle 45 vuotiailla joilla on pre-diabeteksen ohella jokin muu sydämen ja verenkiertoelimistön riskitekijä. Positiiviset riskitekijät lasketaan yhteen riskiin arviointiin.

***Kohtalainen liikunta tarkoittaa 3-6 MET:in tasolla (40-60 % hapenkulutuksen reservistä) tapahtuva liikuntaa. Tallainen liikunta aiheuttaa selkeää sykkeen nousua ja hengästymistä.

Muita vasta-aiheita kuntotestiin:

Kuntotestin vasta-aiheina on myös akuutti infektio (esim. kuumeinen hengitystietulehdus, flunssa, kurkkukipu) tai tuki- ja liikuntaselinkipu (esim. selkä- tai nivelkipu), joka oletettavasti pahenee kuormituksesta. Testattava ilmoittaa testaajalle näistä akuuteista oireista testiä edeltävinä päivinä.

Osallistumisoikeus Pajulahden kuntotesteihin: 

Korkeaan riskiluokituksen kuuluvat henkilöt valitettavasti eivät voi lähtökohtaisesti osallistua testeihimme maksimaalisesti. Asiakkaan tulee tehdä lääkärintutkimus, minkä jälkeen lääkäri arvioi 1) tarvitaanko kliininen rasituskoe vai 2) voiko henkilö osallistua kuntotestaukseen normaalisti.

Kohtalaiseen riskiluokitukseen kuuluvat henkilöt voivat osallistua kaikkiin tarjoamiimme testeihin, mutta lääkärintutkimus on suositeltava.

Matalaan riskiluokitukseen kuuluvat henkilöt voivat osallistua kaikkiin tarjoamiimme testeihin.

Ensimmäinen askel (1.) testin valintaprosessissa on miettiä, mitä asioita haluaisi testin avulla saada tietoon. Tämä vaikuttaa suoraan käytettävän testimallin valintaan. Tälläisiä kysymyksiä voi esimerkiksi olla:

  • Mikä on kestävyyskuntoni suhteessa samanikäisiin?
  • Millä syke- tai vauhti-/tehotasolla minun pitäisi harjoitella?
  • Mikä on maksimaalinen hapenottokykyni (VO2max)?
  • Kuinka taloudellinen suoritukseni on?
  • Mikä on rasvojen käytön huipputasoni?

Yllä olevat esimerkin omaiset kysymykset toimivat lähtökohtana testin valinnalle. Tämän jälkeen valitaan (2.) testimalli: epäsuora vai suora testi. Termi “suora” viittaa hengityskaasujen mittaukseen ja siten hapenkulutuksen tarkkaan mittaamiseen, kun taas epäsuorassa testissä hapenottokykyä voidaan arvioida suoritustehon tai vauhdin kautta. Kuormitusprotokolla (portaiden määrä tai kesto) voi olla samanlainen eri testimalleissa ja molemmissa mitataan yhä laktaattipitoisuudet jokaiselta kuormalta kynnystasojen ja kestävyysaluiden määrittämiseksi.

Mitä lisäarvoa suora testi voi sitten tarjota? Suorasta testistä saadaan tarkempi kuva aineenvaihdunnan toiminnasta niin maksimaalisella kuin submaksimaalisella tasolla. Suora testi on ainut testi mitata todellista maksimaalista hapenottokykyä (VO2max). Lisäksi suoran testin avulla voidaan mitata suorituksen taloudellisuutta, energiankulutusta ja eri energialähteiden käyttöastetta (rasvojen ja hiilihydraattien poltto), ja siten saada yksityiskohtaista tietoa omasta energia-aineenvaihdunnasta. Karrikoiden, jos testistä hakee vain tietoa kynnysten syke- ,vauhti- ja tehotasoista, on kynnystesti riittävä testimalli. Jos testistä haluaa saada tarkempaa kuvaa energia-aineenvaihdunnan toimintaa tai tietoa hengityksen toiminnasta, on suora testi parempi valinta.

Olennainen osa testimallia on myös (3.) kuormitustapa. Testin on hyvä olla mahdollisimman lajinomainen tai omaa harjoittelua tukeva, sillä aineenvaihdunnan vasteet ovat myös kuormitustapa spesifit. Siksi juoksijan on järkevä hakea tietoa harjoitustasoista juoksemalla, eikä pyöräilemällä. Lajeissa, joihin ei löydu täysin vastaavaa kuormitustapaa, esim. jääkiekossa testi voidaan tehdä joko juosten tai pyörällä riippuen siitä, kumpaa tapaa pelaaja harjoittelussaan käyttää enemmän. Sykevaste on lajikohtainen, minkä vuoksi myös sykealueet ovat erilaisia eri lajimuodoissa. Näin olleen triathlonisteille voi olla hyödyllistä tehdä testit usemalla kuormitusvalla triathlonin eri lajien harjoitteluohjeistuksen tarkentamiseksi. Jos et ole täysin varma, mikä kuormitustapa sopisi parhaiten sinulle, ole vain rohkeasti yhteydessä meihin. Meillä Pajulahdessa testin voi toteuttaa pyöräillen (joko polkupyöräergometrilla trainerilla), sauvakävellen (juoksumatolla), juosten (juoksumatolla tai Pajulahti-hallin sisäjuoksuradalla) tai uiden (25 m:n uima-altaassa).

Kestävyystestitaulukko
Kestävyystestien eroavaisuudet
Pajulahden Testausasema

Hengityskaasumittauksen avulla tehtävä testi on ainut testi maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) tarkkaan määrittämiseen. Testissä määritetään myös kestävyyssuorituskykyä kuvaavat kynnykset (aerobinen ja anaerobinen kynnys) sekä niiden perusteella soveltuvat harjoitussykealueet.

Kenelle? Urheilijoille ja tavoitteellisesti harjoitteleville kilpakuntoilijoille.

Miten? Testi suoritetaan lajitaustan mukaan joko juosten, sauvakävellen tai pyöräilen joko polkupyöräergometrilla tai omalla pyörällä kiinnitettynä traineriimme. Testissä nostetaan kuormitustehoa tai vauhtia 3 minuutin portain uupumukseen asti. Testin aikana tallennetaan ja seurataan syke- ja hengityskaasuvasteiden muutosta. Jokaisen 3 minuutin kuorman välissä otetaan sormenpäästä verinäyte laktaattipitoisuuden määrittämiseksi ja lopulta aerobisen ja anaerobisen kynnyksen tulkitsemiseksi. Hengityskaasumuutosten kautta (henkäys henkäykseltä = ”breath-by-breath”) voidaan määrittää myös hengitysvasteissa tapahtuvat aineenvaihdunnan muutokset eli ns. ventilaatiokynnykset. Itse testin kokonaiskesto on noin 20 – 30 min. Ota yhteytä meihin jos mittausmenetelmänä ”breath-by-breath” sijaan kiinnostaa ”mixing chamber” (sekoituskammio).

Saat palautetta! Palvelu sisältää testin lisäksi suullisen ja kirjallisen testipalautteen, jossa selvitetään maksimaalinen hapenottokyky, maksimisuoritus, aerobisen ja anaerobisen kynnyksen tasot (vauhti/teho/suoritus) ja kestävyysharjoittelun sykealueet. Suullisen palautteen yhteydessä käydään kestävyyteen liittyviä käsitteitä läpi ja saat vinkkejä, miten tuloksia sovelletaan harjoitteluun.

Kynnystesti hyödyntää samaa kuormitusprotokollaa kuin suora testi, mutta tapahtuu ilman hengityskaasujen mittausta. Testin päällimmäinen tarkoitus on selvittää kestävyyssuorituskykyä kuvaavat kynnykset (aerobinen ja anaerobinen kynnys) sekä niiden perusteella soveltuvat harjoitussykealueet.

Kenelle? Sopii urheilijoille ja tavoitteellisesti harjoitteleville kilpakuntoilijoille. Myös kuntoilijoille, jotka haluavat selvittää kynnystasonsa. Sovellutusmahdollisuudet ovat laajat. Testi sopii juoksijoille, hiihtäjille, uimareille, pyöräilijöille, triathlonisteille tai muille kestävyyskunnostaan kiinnostuneille henkilöille!

Miten? Kynnystestin voi tehdä uimahallissa uiden, testiasemalla polkupyöräergometrilla polkien tai juoksumatolla juosten / sauvakävellen. Testimenetelmästä riippumatta kaikissa kynnystesteissä perusperiaate on sama: Testisuorituksen tehoa/nopeutta lisätään nousujohteisesti uupumukseen asti. Testattavalta otetaan sormenpäästä testisuorituksen aikana tietyin väliajoin verinäyte, josta analysoidaan laktaattipitoisuus. Testinaikainen syke tallennetaan sykemittarille. Tehon/vauhdin/työmäärän, laktaatin ja syketietojen perusteella määritetään sykerajat sekä kynnysvauhdit ja -tehot liikuntaan.

Uintitesteissä määritetään lisäksi vetotiheys- ja pituus. Uintitesti uidaan Pajulahden uimahallissa 8-10 x 100/200 metriä nousevalla vauhdilla. Uintitesti on suunnattu erityisesti kilpaileville uimareille, sillä testin haasteena on hyvä vauhdintuntemus ja kyky uida tasaisesti useita eri vauhteja. Uintitestin hinta on 90 euroa. Uintitestissä palaute tulee vain kirjallisena.

Saat palautetta! Palvelu sisältää testin lisäksi suullisen ja kirjallisen testipalautteen, jossa selvitetään maksimisuoritus, aerobisen ja anaerobisen kynnyksen tasot (vauhti/teho/suoritus) ja kestävyysharjoittelun sykealueet. Palautteen yhteydessä käydään kestävyyteen liittyviä käsitteitä läpi ja saat vinkkejä, miten tuloksia sovelletaan harjoitteluun.

Pajulahti hallin nurmikenttä ja juoksurata.

Kenelle?  Kestävyys- ja kuntojuoksijoille, joilla tavoitteita juoksu- tai esimerkiksi suunnitustapahtumissa. Tasotesti on oiva tapa saada tietoon juoksuun soveltuvat harjoitustasot ja seurata kestävyysalueiden kehittymistä. Testi on tarkoitettu ryhmille tehtäväksi testiksi ja samaan testitilaisuuteen saattaa myös tulla oman ryhmän ulkopuolisia testattavia. Tasotestissä testataan 2 – 6 henkilöä samanaikaisesti, ja useampia testiryhmiä voidaan ottaa peräkkäin. Tervetuloa siis myös isompana ryhmänä!

Miten? Testi juostaan Pajulahti hallissa valojäniksen mukana. 5-8 x 1000 metriä nousujohteisesti ja vetojen välissä otetaan sormen päästä laktaattinäyte. Vauhdit määritetään testattavan kuntotasoon sopivaksi. Testin aikainen syke ja juoksuajat tallennetaan sykemittarille. Juoksuvauhtien sekä laktaatti- ja syketietojen perusteella määritetään sykerajat ja kynnysvauhdit juoksuharjoittelun tueksi.

Saat palautetta! Palvelu sisältää testin lisäksi kirjallisen testipalautteen, josta käy ilmi mm. aerobinen ja anaerobinen kynnys juoksuvauhteina, syketasot kestävyysharjoitteluun, sekä teoreettinen maksimaalinen hapenottokyky.

Kenelle?  Pyöräilijälle, joka haluaa suorittaa joko suoran maksimaalisen hapenottokyvyn tai kynnystestin mahdollisimman lähellä oman fillarin mittoja ja tuntumaa.

Miten? Testi tehdään testiasemalla Tacx Neo 2T Smart -trainerilla, jossa on Shimanon Hyperglide (HG) vapaaratas, mikä tekee trainerista yhteensopivan yleisempiin maasto- ja maantiepyöriin. Traineri on yhteensopiva seuraavien eri vaihteistoyhdistelmien kanssa.

  • Shimano yhteensopiva 8-12 vaihteistoihin, paitsi 12-vaihteiston Microspline vapaaratas käyttävät!
  • Sram Yhteensopiva 8-12 vaihteistoihin. Mutta, jos kyseessä on XD tai XD-R vapaaratasta käyttävä 11-12 vaihteisto yhteensopivuus edellyttää, että asiakas tuo sopivan Tacxin SRAM XD-R vapaarattaan!
  • Huom! Sramin 11-12 vaihteiston takapakan pienimmän hammasrattaan hampaita laskemalla selviää onko kyseessä HG tai XD-R vapaaratas. Jos hampaita on 11, se on HG runko. Jos hampaita on 10, se on XD-R.
  • Campagnolo yhteensopivuus vaatii, että asiakas tuo sopivan Tacxin Campagnolo vapaarattaan ja
    Campagnolo sopivan pakka-avaimen.
  • Specialized yhteensopivuutta SCS (Short Chain Stay) ei ole.

Muut huomioitavat asiat! Tarvitset mukaan siis oman pyöräsi lisäksi takarenkaan (tai ainakin takapakan), että voimme
itse testauksessa käyttää omaa takapakkaasi optimaalisen voimansiirron takaamiseksi. Jos pyörässäsi on Thru Axle -akselikiinnitys, ota myös tämä mukaan yhteensopivuuden varmistamiseksi. Varminta on ottaa mukaan koko pyörä takarenkaineen, jos olet vähänkin epävarma. Jos sinulla on yllä mainittu Campagnolon vapaaratas, ota mukaan myös Campagnolo yhteensopiva pakka-avain, että Campagnolo takapakan asennus onnistuu.

Kestävyystestit:

  • Suora maksimaalisen hapenottokyvyn testi (juoksu, pyöräily, sauvakävely) 189 €
  • Kynnystesti
    • Juoksumatolla tai pyöräergometrilla 125 €
    • Pyöräergometrilla > 3 hlöä ryhmäalennus 105 €
    • Uimarin kynnystesti 90 €
  • Triathlon-testit
    • 2x suora maksimaalisen hapenottokyvyn testi 330 €
    • Suora maksimaalisen hapenottokyvyn testi + kynnystesti 285 €
    • 2x kynnystesti 235 €
  • Tasotesti juoksuradalla (väh. 2 testattavaa) 105 €
    • > 3 hlöä ryhmäalennus 90 €
  • Epäsuora maksimaalinen pyöräergometritesti (ilman laktaatteja) 75 €
  • Conconi valojänistesti 59 €
  • Kestävyyssukkulajuoksu testi (piip testi, väh. 5 hlö) 45 €

ILTA- JA VIIKONLOPPUHINNOITTELU (vain ryhmille)

  • Ym. hinnat voimassa arkisin klo 8:30 – 16:00 välissä. Arkisin klo 16:00 jälkeen, sekä lauantaisin sopimuksen mukaan (hinnoittelu + 15 %). Ryhmille lopullinen hinta lasketaan ryhmän koon perusteella, ks. alla.

RYHMÄT

  • Yli 10 henkilön ryhmät -10 % testihinnasta
  • Yli 20 henkilön ryhmät -15 % testihinnasta. Alennukset lasketaan toteutuneesta ryhmäkoosta
  • Palauteluento 45-60 min 115 €

Voima- ja nopeustestaus

Mies on kyykyssä ja on nostamaisillaan painonnostotankoa.

Voima- ja nopeustestauksesta vastaa Nikke Vilmi. Nikke testaa monien lajien urheilijoita tarjoamalla mm. tekniikka-analyysiä, erilaisia voimatestejä, nopeustestejä ja anaerobisen suorituskyvyn testejä. Joukkuelajien ominaisuustestausta varten autamme rakentamaan testivalikoimastamme parhaan ja käyttökelpoisimman testauspaketin. Esimerkiksi jalkapallon testipakettien hinta alkaen 400€ / joukkue, mutta hinta riippuu valittavasta testipaketista ja joukkueen koosta. Paketin sisällön mukaan, testejä toteuttaa joko Nikke Vilmi, kestävyystestaustiimimme ja/tai liikunta-alan opiskelijamme.

Kokoa näistä yhdessä Nikke Vilmin kanssa ryhmällesi sopiva testipaketti. Testihinta määräytyy valittujen testien ja ryhmäkoon mukaan.

Nopeus

  • Kiihdytysnopeus (1–40 m)
  • Maksiminopeus (10–30 m lentävä)
  • Ketteryystesti (kahdeksikkorata)
  • Juoksun askelanalyysi (askelpituus ja -tiheys, kontakti- ja lentoaika jne.)

Nopeusvoima

  • Kevennyshyppy
  • Staattinen hyppy (ja elastisuusprosentti)
  • Pudotushyppytesti (40–60–80–100 cm)
  • Reaktiivisuushyppelytesti
  • Voima-nopeus-riippuvuus (levytankohypyt lisäkuormalla)
  • Tehon mittaaminen levytankoliikkeissä (MuscleLab)
  • Kenttätestit (esim. vauhditon pituus, kuulanheitot, loikkatestit yms.)

Maksimivoima

  • Isometrinen maksimivoima
  • Dynaamiset maksimivoimamittaukset (levytanko/kuntosalilaitteet)

Kestovoima

  • Väsymysindeksi levytankoliikkeissä (10–60 s) (MuscleLab)
  • Kenttätestit (toistotestit)

Kestävyys

  • Tasotesti
  • Conconi
  • Piip-testi
  • Pyöräergometritesti

Nopeuskestävyys

  • Lajikohtaiset nopeuskestävyystestit

Tekniikka-analyysit

  • Yleisurheilulajien tekniikka-analyysi high-speed-kameralla ja asiantuntijakommenteilla.

Voima- ja nopeustestauksesta vastaa Nikke Vilmi. Nikke testaa monien lajien urheilijoita tarjoamalla mm. tekniikka-analyysiä, erilaisia voimatestejä, nopeustestejä ja anaerobisen suorituskyvyn testejä. Joukkuelajien ominaisuustestausta varten autamme rakentamaan testivalikoimastamme parhaan ja käyttökelpoisimman testauspaketin. Paketin sisällön mukaan, testejä toteuttaa joko Nikke Vilmi, kestävyystestaustiimimme ja/tai liikunta-alan opiskelijamme.

Voima- ja nopeustestaus yksikön palveluihin kuuluu laaja valikoima testejä, joilla voimme testata sekä teholajien yksittäisiä urheilijoita että eri joukkuelajien joukkuetta. Nopeus- ja voimatestauksesta vastaa Pajulahdessa Nikke Vilmi. Tarpeen mukaan apuna ovat Pajulahden omat ammattitaitoiset liikunta-alan opiskelijat ja tietysti kestävyystestauksen henkilökunta. Meiltä löytyy mm. tekniikka-analyysiä, erilaisia voimatestejä, nopeustestejä, anaerobisen suorituskyvyn testejä ja moniin lajeihin valmiiksi rakennettuja testipatteristoja. Näitä testipaketteja kehitetään jatkuvasti lajiliittojen, seurojen, sekä muiden urheiluopistojen kanssa. Testit sopivat niin aloittelijoille kuin kokeneille urheilijoille.

Voima- ja nopeustestit

Voima- ja nopeusominaisuuksien testausta varten Pajulahdesta löytyy erilaisia laitteistoa, joiden avulla ominaisuuksia saadaan laadukkaasti mitattua.

Anaerobisen suorituskyvyn testit

Anaerobisen suorituskyvyn testeillä tarkoitetaan esim. MART-testiä tai teholajien tasotestejä (esim. 3 x 3 x 300 m), joilla voidaan kuvata kestävyysurheilijoiden hermo-lihasjärjestelmän toimintakapasiteettia ja nopeuskestävyyslajien urheilijoiden anaerobista kapasiteettia, tehoa ja taloudellisuutta.

Tekniikka-analyysit

Tarjoamme yleisurheilulajien tekniikka-analyysiä high-speed-kameralla ja asiantuntijakommenteilla.

Joukkuelajien ominaisuustestit

Esimerkki joukkueen testipaketista päivän aikana:

• antropometria
• räjähtävä voima: kontaktimattohypyt (+lisäpainoilla)
• nopeus: 20/30m valokennoilla
• voima: isometrisen maksimivoiman mittaukset
• kestävyys: valojänistesti juosten / polkupyöräergometritesti uupumukseen
• liikkuvuustestit
• lihaskestävyys: lihaskuntotesti (kenttätestinä)